Vastuullisuus

Lagerblad Foods vastuullisuusprojekti

Lagerblad Foodsin tuotteet valmistetaan vastuullisesti koko ruokaketjun matkalta. Vastuullisuutemme keskeiset teemat ja tavoitteet ovat kestävä ja kannattava toiminta, rehellinen ja maukas ruoka, sekä ilmastoa säästäen. Kehitämme vastuullisuuttamme jatkuvasti ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallinnon näkökulmista.

Ruokaketjun vastuullisuudesta yleisesti

Ruokaketjun vastuullisuus on hyvin laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään sekä ihmisten, eläinten että ympäristön hyvinvoinnin, terveyden ja talouden. Elintarvikesektorin vastuullisuutta tarkasteltaessa on tärkeää tarkastella koko ketjun toimintaa yhden yrityksen sijaan.

Ruokaketjun vastuullisuudelle on kansallisesti (MTT) määritetty seitsemän ulottuvuutta,
jotka ovat: paikallisuus, ympäristö, eläinten hyvinvointi, työhyvinvointi, ravitsemus, taloudellinen vastuu ja tuoteturvallisuus.

Vastuullisuus kattaa toimet, jotka ylittävät lainsäädännöllisen vastuun.

Megatrendien vaikutus toimintaympäristöön

Maailma on jatkuvassa muutoksessa, ja toimintaympäristössä vaikuttavien muutosvoimien tunnistaminen auttaa ennakoimaan ja muokkaamaan omaa toimintaa tarvittaessa. Toimintaympäristöömme vaikuttaa useita globaaleja megatrendejä, joiden vaikutusta toimintaamme olemme analysoineet alla olevan taulukon mukaisesti. Tunnistimme viisi megatrendiä, jotka vaikuttavat yritykseemme erityisen paljon.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Tavoitteet ohjaavat jäsenmaiden toimintaa vuoteen 2030 asti (Agenda 2030). Tavoitteet tähtäävät köyhyyden lopettamiseen, eriarvoisuuden torjumiseen ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.

Lagerblad Foods sitoutuu tukemaan kaikkia 17 kestävän kehityksen tavoitetta vastuullisuustyössään. Lisäksi olemme tunnistaneet viisi tavoitetta, joihin meillä on suurin mahdollisuus vaikuttaa toiminnallamme sekä tavat, miten edistämme näiden tavoitteiden saavuttamista.

Hiilijalanjälki

Elintapojemme ilmastovaikutusten vastuullinen hallinta on keskeistä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. On ensiarvoisen tärkeää, että otamme käyttöön mittareita, jotka auttavat meitä ymmärtämään ja minimoimaan hiilijalanjälkemme, jotta voimme suojella luonnonvaroja ja edistää ekologista tasapainoa.

Me Lagerbladilla olemme sitoutuneet olemaan osa ratkaisua. Olemme analysoineet ja laskeneet kunkin kategoriamme suosituimpien tuotteidemme hiilijalanjäljen, jotta voimme tarjota sinulle mahdollisuuden tehdä ilmastoystävällisiä valintoja. Pyrimme jatkuvasti laajentamaan valikoimaamme tuotteilla, joiden hiilijalanjälki on selvästi ilmoitettu, ja näin edistämään avoimuutta ja vastuullisuutta kulutusvalinnoissa.

Lagerblad Foodsin tuotteiden hiilijalanjälki on laskettu Biocode-tuotemerkillä. Värikoodaus indikoi tuotekategorian vertailua benchmark-lukua muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin verrattuna.

Vastuullisuusteemat ja tavoitteet

Lagerblad Foods luokittelee yritysvastuunsa vaikutukset ja tavoitteet kolmeen teemaan, joista yksi keskittyy liiketoiminnan vastuullisuuteen, toinen tuotteidemme vastuullisuuteen ja kolmas ilmastovaikutuksiemme pienentämiseen. Tavoitteena on kehittää jatkuvasti vastuullisuutemme tasoa.

1. Kestävää ja kannattavaa toimintaa

2. Rehellistä ja maukasta ruokaa

3. Ilmastoa säästäen

Eri raaka-aineiden ilmastovaikutukset

Eri elintarvikkeiden ilmastovaikutukset vaihtelevat merkittävästi, ja ne riippuvat suuresti tuotantotavoista ja -resursseista. Lihan tuotanto, erityisesti naudan- ja lampaanlihan, on huomattavan suuri hiilidioksidipäästöjen lähde. Kasvispohjaiset vaihtoehdot ja riista tarjoavat vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Lagerblad Foodsin uusi ilmastomittari auttaa kuluttajia ymmärtämään näitä eroja, mahdollistaen ympäristötietoisemmat valinnat.

Naudanlihalla on kaikista elintarvikkeista suurin ilmastovaikutus. Tämä johtuu siitä, että nautaeläimet vaativat kasvaessaan paljon rehua ja rehu vaatii sekä energiaa että viljelymaata kasvaakseen. Lehmien märehtiminen tuottaa metaania (CH4), joka on kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on suurempi kuin hiilidioksidilla (CO2). Naudanlihan hiilijalanjälki on 19–26 kg per 1 kg luutonta lihaa.

Alueilla, joilla kaadetaan sademetsää karjan laiduntaa tai rehutuotantoa varten ovat naudanlihan ilmastovaikutukset vielä isompia kuin 26 kg per luutonta lihaa. Lagerblad Foodsin käyttämä naudanliha ei ole peräisin tällaisilta alueilta. Riippumatta siitä, mistä naudanliha tulee, on ilmastonäkökulmasta kuitenkin parempi syödä naudanlihaa kohtuudella ja panostaa korkealaatuisiin tuotteisiin silloin kun sitä syö.

Samoin kuin lehmät, myös lampaat vaativat paljon resursseja kasvaakseen ja koska ne ovat lehmien tapaan märehtijöitä myös ne aiheuttavat metaanipäästöjä. Tästä johtuen lampaanlihan ilmastovaikutus on lähestulkoon yhtä iso kuin naudanlihan eli n. 21 kg per 1 kg luutonta lihaa.

Sianlihan päästöt ovat matalammat kuin naudan- ja lampaanlihan, koska siat eivät ole märehtijöitä. Sianlihan ympäristövaikutus on kuitenkin melko suuri muista sen tuotantoon liittyvistä syistä. Näitä ovat esimerkiksi kasvatus, rehuntuotanto, lannoitteiden käyttö, maatilojen energiakulutus. Sianlihan hiilijalanjälki on n. 6 kg per 1 kg luutonta lihaa.

Kananliha kulkee samanlaisten tuotantovaiheiden läpi kuin sianliha mutta sen päästöt ovat matalammat. Tämän vuoksi kananliha on ilmastoystävällisempi vaihtoehto punaiselle lihalle ja on hyvä valinta myös terveysnäkökulmasta. Kananlihan hiilijalanjälki on n. 3 kg per 1 kg luutonta lihaa.

Kalasta aiheutuvat päästöt riippuvat siitä, miten se on pyydystetty ja onko kala villinä kasvanutta vai viljeltyä. Kalan, joka on pyydystetty kaukana rannikolta, päästöt ovat usein hieman suuremmat, koska troolarit kuluttavat paljon polttoainetta. Lähempänä rannikkoa pyydetty kala sen sijaan kalastetaan pienemmillä, vähemmän polttoainetta kuluttavilla aluksilla. Kotimainen kala on yleisesti ottaen ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen vaihtoehto. Kotimaiset kalat lisäksi poistavat fosforia ja typpeä meristä ja järvistä, mikä vähentää rehevöitymistä. Kalan hiilijalanjälki on n. 3 kg per 1 kg filee.

Riistalihan ilmastovaikutus on todella alhainen, mikäli eläimiä ei ole ruokittu, jolloin niiden voidaan katsoa olevan osa luonnollista ekosysteemiä. Tällöin päästöt muodostuvat lihan käsittelystä ja kuljetuksesta. Riistalihan hiilijalanjälki on n. 0,5 kg per 1 kg luutonta lihaa.

Kasvispohjaisen ruokavalion ilmastovaikutukset ovat pääsääntöisesti erittäin matalat. Juuresten, vihannesten, hedelmien, viljojen ja ryynien hiilijalanjälki on elintarvikkeiden pienimpiä, kun taas pähkinöiden ja siementen jalanjälki on niitä hieman korkeampi. Riisin ilmastovaikutus on verrattuna muihin kasvikunnan tuotteisiin suhteellisen suuri, sillä sitä viljellään vedessä, mistä aiheutuu metaanipäästöjä, kun orgaaniset kasvien jäännökset hajoavat. Kasvihuoneella kasvatetuilla hedelmillä ja vihanneksilla on myös yleisesti ottaen hieman suurempi ilmastovaikutus, joka johtuu kasvihuoneiden lämmitykseen käytetystä energiasta.

Lagerblad Foodsin uusi ilmastomittari, joka on osa meidän meneillään olevaa ilmastotyötä, havainnollistaa eri raaka-aineiden aiheuttamat päästöt helposti ymmärrettävällä tavalla. Riista-, kasvis- ja vegaanituotteissa CO2e on alle 20g sataa grammaa tuotetta kohden, joten niiden ilmastovaikutus on hyvin vähäinen. Kana- sekä kalatuotteissa CO2e on alle 300 g sataa grammaa tuotetta kohden ja myös näiden tuotteiden ilmastovaikutus on vähäinen.